Overview in English

Shepherds Pie hirvestä

Annoksia: 4  ·  Vaikeus: Helppo
Lautasella hirvenlihasta tehty versio Shepherd's Piesta.

Ainesosat

Jauhelihakastike:

  • 500 g
    hirven jauhelihaa
  • 1
    iso keltasipuli
  • 1
    yksikyntinen valkosipuli
  • 150 g
    pikkutomaatteja
  • 2 rkl
    tomaattipyreetä
  • 1 rkl
    hunajaa
  • 0,5 dl
    tomaattimurskaa
  • 1 dl
    vettä
  • 1/2
    lihaliemikuutio
  • 0,5 dl
    punaviinietikkaa
  • 2 tl
    pieniä kapriksia
  • 1/4
    punttia tuoretta timjamia
  • Suolaa ja mustapippuria

Juustoinen perunamuusi:

  • 1 kg
    jauhoisia perunoita
  • 150 g
    voita
  • 1 dl
    maitoa
  • 0,5 dl
    juustoraastetta

Valmistus

    Valmista perunamuusi
  1. Kuori perunat ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä täysin pehmeiksi.
  2. Kaada keitinvesi pois. Lisää voi ja maito, ja nuiji tai sähkövatkaa perunat sileäksi muusiksi.
  3. Sekoita lopuksi joukkoon juustoraaste. Jätä muusi odottamaan.
    4. Valmista jauhelihakastike
  4. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Puolita pikkutomaatit.
  5. Ruskista hirven jauheliha pannulla tilkassa öljyä tai voita. Lisää loppuvaiheessa sipulit kuullottumaan lihan joukkoon.
  6. Lisää tomaattipyree, hunaja ja punaviinietikka. Paista hetki, jotta maut syvenevät.
  7. Lisää joukkoon pikkutomaatit, tomaattimurska, vesi ja lihaliemikuution puolikas.
  8. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä noin 10–15 minuuttia, kunnes se on paksuuntunut.
  9. Viimeistele kastike kapriksilla, hienonnetulla timjamilla, suolalla ja mustapippurilla.
    10. Kokoa ja paista
  10. Kaada jauhelihakastike uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
  11. Lusikoi tai pursota perunamuusi kastikkeen päälle kanneksi. Voit koristella pinnan tekemällä siihen uria haarukalla – nämä kohdat rapsuuntuvat uunissa herkullisiksi.
  12. Paista 200°C asteessa noin 20–25 minuuttia, tai kunnes muusipinta on saanut kauniin kultaisen värin.

Tarjoilu

Anna vuoan vetäytyä uunista ottamisen jälkeen noin 10 minuuttia ennen tarjoilua. Näin kerrokset asettuvat ja maut tasaantuvat.

Tarinat & muistitieto

Hirvijuttuja

Kaippa niistä voi jo puhua, arvelee iäkkäämpi haastatteltava keskustelumme kääntyessä hirvenpyyntiin 60-70 luvulla.

Hirvi on suurin saaliseläimemme ja siten myös tärkein. Hirvenpyyntiin viittaavia löytöjä on ajoitettu jopa 11000 vuotta vanhoiksi, eli hirvi on saapunut Suomen alueelle pian viimeisen jääkauden jälkeen. Hirvikannassa on tapahtunut aikojen saatossa suurta vaihtelua. Sen pyyntiä on säännöstelty jo 1800 – luvulta saakka – tosin valvontaa ei juurikaan tuolloin ollut, saati tietoa silloisista hirvi- tai saaliskannoista. Suomen yleinen metsästäjäliitto perustettiin vuonna 1921 ja seuraavana vuonna saatiin liitolta ensimmäinen kooste maan riistatilanteesta. Laskennan mukaan hirvikanta oli lähes olematon, johtuen runsaasta salametsästyksestä ja pedotkin vaativat omansa. (Lähde: Metsästys ja kalastus -lehti, Jere Malinen)

Lapissa viimeisin hirven rauhoitus oli vuosina 1969-1970. Tuolloin hirviä oli niin vähän, että rauhoituksesta huolimatta,että jos hirven jäljet nähtiinki jossaki, niitä seurattiin kilometritolkulla. Hirvi oli arvokas saalis, jolla ruokki helposti sotien jälkeiseen aikaan tyypillisesti isokokoisen perheen. 40- ja 50-luvulla oli tavallista, että lapsia oli perheessä viidestä kymmeneen, enemmänkin.

pyysittäkö hirviä? – pyyettiin pyyettiin hirviä. Minun veli ku lähti aamulla reppu seljässä mettään, se tuli illalla hirven pää repussa. Se saatto ampua viiskin hirveä talvessa. Kylällä joku tuli kateelliseksi vai miksi lie ja ilimotti Kemijärven nimismiehelle. Lähettivät sakkolapun äitille. Äiti otti sakon ja lähti sitä maksamaan, niin sano se nimismies että nakkaa roskiin se lappu, hyvä kun ootta saahneet syötävää. Näin kerrotaan Onkamosta

Hirven salapyynti ei ollut tavatonta noihin aikoihin ja niin kuin tarinastakin käy ilmi, se oli jopa osin hyväksyttävää. Ruoan hankkiminen pohjoisen pitkinä ja pimeinä talvina ei ollut mikään harrastus, vaan hengissä pysymiseksi välttämättömyys.