Kalapottu

Annoksia: 4  ·  Vaikeus: Helppo
Tuohen päälle asetelteltu kalapottuannos: kalaa ja perunaa.

Ainesosat

  • Tuoretta kalaa saalismäärän mukaan
  • 6–8
    perunaa
  • Vettä niin, että perunat ja kalat peittyvät
  • Suolaa
  • Reilu nokare voita

Valmistus

  1. Suolista kalat.
  2. Kuori perunat (uusia perunoita ei tarvitse kuoria). Laita vesi kiehumaan liedelle/nuotiolle. Lisää perunat veteen.
  3. Kun perunat alkavat pehmetä, lisää kalat. Lisää suola.
  4. Kun kalat ovat kypsiä, kaada osa vedestä pois ja lisää voita. Tarjoa.

Tarinat & muistitieto

Ahven (Perca fluviatilis)

Pyyntiaika: ympäri vuoden

Kansalliskalamme ahven, raitapaidaksikin kutsuttu sisävesien petokala on suosittu ja monipuolinen ruokakala, joka käy monenlaisiin pyydyksiin. Ahvenkanta on hyvä, ja sitä esiintyy pohjoisen Lapin käsivartta lukuunottamatta kaikkialla Suomen vesistöissä.

Ruoanlaitossa ahven taipuu monenlaiseen. Se on hyvää paistettuna tai savustettuna, siitä syntyy myös raikas ceviche. Ceviche on Etelä-Amerikasta meillekin ajan saatossa rantautunut tapa raakakypsyttää kalaa limen tai sitruunan mehun avulla.

 

Muikku (Coregonus albula)

Pyyntiaika: ympäri vuoden

Kitkan viisas -nimellä tunnettu muikku on ensimmäinen suomalainen kalatuote, joka on suojattu EU:n nimisuojajärjestelmän SAN-merkillä. Tätä muikkulajia voi sattumoisin tavata juuri Itä-Lapissa Posion Kitkajärvillä. Osin tämä järvialue on Kuusamon puolella. Kitkan viisas on pienikokoinen muikkulaji, joka on tunnettu pehmeästä selkäruodostaan.

Posiolla järjestetään vuosittain Muikkumarkkinat, ja siellä on aikojen saatossa järjestetty muikkureseptikilpailuja. Näistä ja muista paikallisresepteistä ovat Yläkitkan koululaiset keränneet Posiolle oman reseptivihkon vuonna 2001: Posiolaista ruokaa eilen ja tänään.

Kyseisestä oppaasta löytyy mainioita reseptejä muikkujen monipuoliseen käyttöön. Tällaisia oppaita voisi muutkin seutukunnan koululaiset kerätä ja taltioida paikallisia perinteitä.

Muikku on tärkeä ruokakala ja sitä voi valmistaa monipuolisesti: keittää, paistaa, purkittaa. Muikkua esiintyy Kitkan viisaan lisäksi myös muualla seutukunnan järvissä, esimerkiksi Pelkosenniemen Pyhäjärvellä ja Sallan Naruskajärvellä on hyvä muikkukanta.

Siika (Coregonus lavaretus)

Pyyntiaika: pyyntirajoitukset vaihtelevat alueittain, mutta pyynti painottuu kevääseen ja syksyyn

Siika viihtyy kylmissä vesissä ja sitä esiintyy luontaisesti pohjoisen joissa ja järvissä. Siikaa myös istutetaan paljon. Esimerkiksi Kemijokeen siikaa istutetaan, koska siika ei pääse luontaisesti nousemaan kutupaikoille.

Istutuksilla hoidetaan yleisesti pienentynyttä siikakantaa. Siika on monimuotoinen ja sopeutunut erilaisiin olosuhteisiin.

Siika on arvostettu ja tärkeä ruokakala. Siikaa pyydetään pääosin verkoilla, mutta jonkin verran myös pikkulipoilla ja niin sanotulla siikalaudalla (siikalautaan sidotaan useita siimoja syötteineen ja vedetään veneellä hiljaisella vauhdilla uistattelemalla). Saattaapa siika tarttua pilkkiinkin kevään viimeisillä jäillä, sopivassa paikassa.

Aikana ennen pakastimia, kun siikaa pyydettiin talvella verkoilla, saaliiksi saadut kokonaiset siiat jätettiin hankeen ”pakkaseen”. Sieltä niitä käytettiin ruoanlaittoon sahaamalla jäätynyt siika palasiksi ja keittämällä sen perunoiden kanssa, suola mausteena. Tätä kutsutaan nimellä kapulasiika.