Tyyne Martikaisen Jatkosodan siviiliveteraanit ry:lle keräämä ainutlaatuinen aineisto on järjestetty arkistokuntoon ja siirretty Kansallisarkistoon Ouluun. Aineisto kertoo jatkosodan partisaani-iskujen siviiliuhreista ja avaa tutkijoille ja suurelle yleisölle näkökulman, joka pitkään jäi suomalaisessa sotahistoriassa varjoon.
Jatkosodan siviiliveteraanit ry perustettiin vuonna 1999, kun 1990-luvun lopulla käyty julkinen keskustelu partisaani-iskujen uhreista nosti esiin sen, että siviilien kokemukset ja kärsimykset olivat jääneet sodan virallisessa muistamisessa taka-alalle. Yhdistys kartoitti iskujen uhreja koko Suomen alueella ja ajoi siviiliveteraanien asemaa sekä valtionkorvausoikeutta.
Keskeinen osa yhdistyksen työtä oli aineiston kokoaminen. Tyyne Martikainen, itse siviiliveteraani, keräsi vuosikymmenien ajan dokumentteja, muistoja, lehtileikkeitä sekä arkistoi yhdistystoiminnan materiaalia. Hänen elämäntyönsä on nyt turvattu yhteistyössä Partisaani-iskujen uhrien muisto -hankkeen ja Martikaisen perikunnan kanssa: aineisto on järjestetty arkistokuntoon ja Kansallisarkisto on ottanut sen pysyvään säilytykseen Ouluun.
Aineisto on käytettävissä Kansallisarkistossa sen jälkeen, kun se on luetteloitu arkiston tietojärjestelmään. Kansallisarkiston tietopalvelu vastaa tietopyyntöihin normaalin käytännön mukaisesti, kun aineisto on otettu käyttöön.
Aineisto sisältää muun muassa muistelukirjeitä, haastatteluja ja kyläkohtaisia selvityksiä, joissa sodan arki piirtyy esiin voimakkaasti. Eräs kyläkartoitukseen osallistunut kirjoitti:
“Kyllä oli ahdistava tunne, kun koko kylä oli motissa. Yöksi keräännyttiin aina keskelle kylää. Koirat jäivät taloihin ja haukkuivat ikävissään. Vielä vuosien myötä, kun kuulen koiran kaukaisen haukun, tulee mieleen partisaanit.”
– “Kansallisarkiston vastaanotto kertoo siitä, että aihe ja aineisto nähdään kansallisesti merkittävinä. Tämä takaa, että siviiliuhrien tarinat säilyvät ja ovat tutkijoiden ja kansalaisten saavutettavissa myös tulevaisuudessa,” toteaa Partisaani-iskujen uhrien muisto -hankkeen projektipäällikkö Sanna Aho.
Partisaani-iskut kohdistuivat vuosina 1941–1944 erityisesti Itä-Lappiin ja raja-alueiden pieniin kyliin. Ne jättivät jälkensä kymmeniin perheisiin ja yhteisöihin, mutta siviiliuhrien kohtalot jäivät vuosikymmeniksi vähälle huomiolle. Nyt Kansallisarkistoon siirretty aineisto täydentää kuvaa jatkosodan historiasta ja antaa äänen niille, jotka jäivät aiemmin kuulematta.
