Tutustu uutisiin ja ota myös somekanavamme seurantaan! Löydät meidät Facebookista ja Instagramista nimellä @italappi.
TOIMISTOMME ON SULJETTU 22.12.2025 – 6.1.2026, TAPAAMISIIN ENSI VUONNA!
REKRYT AUKI 9.1.2026 SAAKKA!
Itä-Lapin kuntayhtymässä on avoinna kaksi tehtävää. Geotalouden muutoksista kasvua Itä-Lappiin -hankkeeseen haetaan projektipäällikköä ja kansainväliseen ACCESS-hankkeeseen projektikoordinaattoria. Tutustu ja hae!
JOHTAJAN TERVEHDYS
Hyvät Itä-Lapin kuntayhtymän jäsenkuntien edustajat, yhteistyökumppanit ja alueen asukkaat,
Joulu ja vuodenvaihde lähestyvät ja on luontevaa kerrata kuluneen vuoden tapahtumia. Vuosi 2025 on ollut Itä-Lapissa määrätietoisen työn, yhteisten ponnistelujen ja monien myönteisten edistysaskelten aikaa. Kuntayhtymän luotsaamana olemme tehneet alueen elinvoimaa vahvistavaa hanketyötä ja rakentaneet yhä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa. Jokainen edistysaskel on ollut tärkeä – ja jokaisesta niistä kuuluu kiitos teille. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyön tuloksista on Itä-Lapin elinvoimatiimin kanssa valmisteltu uusi elinvoimaohjelma, joka on lähtenyt lausuntokierroksille kuntiin ja yrittäjäyhdistyksiin. Lopullinen ohjelma muokataan saadun palautteen pohjalta.
Kuluva vuosi on sisältänyt myös paljon haasteita. Lappi ja eritoten Itä-Lappi on aikainsaatossa joutunut tottumaan siihen, että Helsingin päästä tulevat uutiset eivät läheskään aina meitä miellytä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnitellut lukukausimaksut puolestaan vaarantavat pienten lukioiden tulevaisuuden. Traficom on puolestaan keskittämässä palvelujaan Rovaniemelle ja Kemijärven toimipiste on vaarassa. Hyvinvointialueen säästöpaineessa tekemät leikkaukset ja palveluverkon karsinta uhkaavat viedä Itä-Lapin molemmat vuodeosastot Kemijärveltä ja Posiolta. Valtionosuusuudistuksen siirtyminen seuraavalle hallituskaudelle on kuitenkin Itä-Lapin kunnille hyvä uutinen: muutokseen valmistautumiseen ja kuntatalouden sopeuttamiseen jää nyt enemmän aikaa.
Vaikka Itä-Lapin kuntien yhteistyö on toiminut hyvin, on Savukosken kunnan valtuusto tehnyt päätöksen, että kunta eroaa kuntayhtymästä. Savukoski on vielä ensi vuoden jäsenenä ja perussopimuksen mukaisesti ero astuu voimaan vuoden 2027 alusta. Savukoski kokee identifioituvansa enemmän Sodankylän kunnan suuntaan. Itä-Lapin kuntayhtymä on vapaaehtoinen kuntayhtymä ja kunnioitamme saulaisten päätöstä. Päätös tarkoittaa, että Itä-Lapin kuntayhtymän toimintaa ja taloutta tulee sopeuttaa, mutta tämä ei ole meille mikään ylitsepääsemätön ongelma.
Maailman poliittinen tilanne on synkkä ja edelleen epävarma. Rauhanponnistelut Ukrainassa riippuvat suurvaltapolitiikan käänteistä. Tärkeää on, että Ukraina saa sellaiset rauhanehdot, jotka se voi hyväksyä ja turvatakuut, jotka ehkäisevät uuden sodan syttymisen. Suomen itäraja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä jo vuosia. Itä-Lapissa asiaan ehdittiin sopeutua jo korona-aikana. Natojäsenyys pienentää maariskiä ja kansainvälisten yritysten on entistä houkuttelevampaa investoida Suomeen. Tärkeää on, että uskomme itse tähän ja myös valtiovallan viestin tulee olla selvä: koko Suomi on pidettävä asuttuna ja maata ei saa jakaa kahdenkerroksen alueisiin.
Kansainvälinen yhteistyö pohjoismaisten kumppanien Ruotsin ja Norjan kanssa on tiivistynyt. Vaikka Suomi kärsii lamasta, on Lappi valopilkku. Etenkin matkailu kasvaa ja kehittyy ja uusia matkailualan yrityksiä on aloittanut toimintansa. Matkailussa yritysten lisääntyminen hyödyttää koko toimialaa: laajempi ja monipuolisempi tarjonta lisää kiinnostusta aluetta kohtaan ja kasvattaa kysyntää.
Itä-Lapin vahvuus on aina nojannut alueen sitkeisiin asukkaisiin. Yhteisöllisyys ja kuntien kyky tehdä yhteistyötä ovat nyt ja jatkossa avainasemassa alueen menestyksen kannalta. Yhteinen tavoitteemme on turvata alueen hyvinvointi myös tulevaisuudessa – ja tämän tavoitteen eteen jatkamme työtä määrätietoisesti. Kehittämis- ja edunvalvontatyö on jatkuva prosessi, jossa on harvoin luvassa pikavoittoja. Työ vaatii pitkäjännitteisyyttä ja kaukonäköisyyttä. Edunvalvontatyön merkitys korostuu samaan aikaan vuosi vuodelta.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia kuluneesta vuodesta. Toivon, että joulun aika tuo jokaiselle mahdollisuuden rauhoittua ja viettää hetkiä läheisten kanssa. Akkujen lataaminen on tarpeen, sillä uuden vuoden jälkeen työt jatkuvat vähintään yhtä kovatahtisesti kuin tänäkin vuonna. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Antti Mulari Johtaja
ITÄLAPPILAISET RAAKA-AINEET VALOKEILASSA
Oletko maistanut siikaressua? Kuva: Kati Savukoski.
Pohjoisen luonnonantimien perinteinen käyttö -hankkeessa (PohLu) keskitytään nyt itälappilaisen ruokaoppaan viimeistelyyn. Oppaassa käsitellään maailman parhaita raaka-aineita, joita on saatavilla meidän lähiluonnostamme: riistaa ja kalaa, sekä muita luonnonantimia.
Tietoiskujen lisäksi oppaaseen on kerätty tarinoita ja muistoja alueen ihmisiltä ruokaan liittyen: yhdessä tarinassa yritetään pyydystää harjusparvi rankisen avulla ja toisessa metso kopsahtaa puusta suoraan paistinpannulle.
Oppaan reseptit ovat moderneja ja helposti lähestyttäviä, mutta pääroolia näyttelevät alueen omat raaka-aineet. Oppaan resepteillä pääset kokeilemaan esimerkiksi erilaisia hauesta saatavia ruokalajeja, lintuvellin päivitettyä versiota, maitohorsmankukkamehun valmistamista tai jänishodaria.
Opas tulee kaikkien saataville internetiin hankkeen sivulle ja painettuna versiona viimeistään 21.4.2026, jolloin pidetään hankkeen loppuseminaari Kemijärven Kulttuurikeskuksessa. Päivämäärä kannattaa laittaa almanakkaan jo nyt, hankkia vapaata ja tulla iltapäiväksi kuuntelemaan painavaa asiaa luonnon omasta ruoka-aitasta ympärillämme! Luvassa on kiinnostavia puhujia ja maistiaisia. Seminaarin ohjelmasta kuulet lisää ensi vuoden puolella.
Iloista talven selkää ja makoisaa joulua toivottaa PohLu-hankkeen väki
Lisätietoja hankkeesta: projektipäällikkö Kati Savukoski kati.savukoski@italappi.fi
MONIÄÄNINEN MUISTO SODASTA: ASIANTUNTIJAVIDEOT NYT KATSOTTAVISSA
Kuoskun emäntä paistaa leipää vihollisen polttaman kotinsa raunioilla. Taustalla kylää suojaavat suomalaiset sotilaat. (Kuva: SA-kuva, CC BY 4.0)
Marraskuussa 2025 järjestettiin Partisaani-iskujen uhrien muisto -hankkeen päätöswebinaari Muistojen jäljet – Partisaanihistorian moniäänisyys. Tilaisuudessa pureuduttiin jatkosodan partisaani-iskujen muistamiseen ja merkityksiin neljästä eri näkökulmasta. Asiantuntijapuheenvuorot ovat nyt katsottavissa tallenteina YouTubessa.
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkija, dosentti Pekka Kauppala tarkastelee puheenvuorossaan Neuvostoliiton partisaanitoimintaa Suomen rintamalla osana laajempaa itärintaman kokonaisuutta (äänite on tulossa). Hän nostaa esiin erityispiirteitä, jotka erottavat Suomen alueella tapahtuneet iskut muista: miksi toiminta oli juuri tällaista ja millainen vaikutus johtavalla esikunnalla oli iskujen luonteeseen?
Historian professori Maria Lähteenmäki tarkastelee puheenvuorossaan Neuvostoliiton partisaaniliikkeen toimintaa ja taustoja itärintamalla laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa. Hän avaa erityisesti Neuvostoliiton partisaanitoiminnan organisointia, tavoitteita ja vaikutuksia siviiliväestöön. Esityksessä nousee esiin myös kysymys siitä, miten Lappi nähtiin partisaanien näkökulmasta: saksalaisten miehittämänä alueena, jossa asuvia suomalaisia pidettiin yhteistyökumppaneina, ja näin myös hyväksyttävinä kohteina iskuille.
Dosentti, arkeologian yliopistonlehtori Timo Ylimaunu pohtii esityksessään ketä muistetaan, ja miksi? Hän tarkastelee synkän kulttuuriperinnön ja konfliktien materiaalisen muistin ilmenemistä muistomerkeissä, esineissä ja yhteisöllisessä muistissa. Hän kysyy myös, miten Ukrainan sota vaikuttaa tapoihimme käsitellä vaikeaa lähihistoriaa.
Kemijärven kirkkoherra Pentti Tepsa puolestaan nostaa esiin muistamisen kirkollisena ja kansallisena velvollisuutena. Tepsa ammentaa omista muistoistaan ja kohtaamisistaan uhrien kanssa. Hän muistuttaa: ”Kun muistamme, tiedämme, mitä emme halua enää koskaan tapahtuvan.”
Partisaani-iskujen uhrien muisto -hanke päättyy tammikuussa 2026. Hankkeen aikana on kerätty ja koottu laajaa aineistoa haastatteluista, paikallishistoriasta ja arkistomateriaalista. Tulossa on vielä muun muassa verkkosivusto ”Partisaani-iskujen kohteena Itä-Lappi ja Sodankylä” sekä koostevideoita toteutuneista haastatteluista.
LAPIN SEUTUKUNNAT VALMISTELEVAT YHTEISTYÖMALLIA MUUTTUVAN MAAILMAN TARPEISIIN
Lapin seutukuntien rakenteilla oleva yhteistyömalli vastaa globaalien muutosten vauhtiin ja antaa etumatkaa tulevaisuuden rahoitushaussa. Uudet suunnat tarkentuvat parhaillaan AKKE-rahoitteisessa Lapin seutukuntayhteistyön toiminnan kehittäminen -hankkeessa.
Lapin seutukuntayhteistyön toimintasuunnitelma valmistuu
Hankkeen keskeisin tehtävä on ollut rakentaa uusi moderni kuntien ja seutukuntien yhteistyömalli, joka vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin. Työn tuloksena on valmistumassa selkeä toimintasuunnitelma, joka kokoaa yhteen Lapin vahvuudet – luonnon tarjoamat mahdollisuudet, älykkään erikoistumisen kärjet ja seutujen erilaiset vahvat profiilit. Suunnitelma toimii jatkossa konkreettisena ohjenuorana, jonka avulla seutukunnat voivat hakea yhteisiä rahoituksia alueellisista, kansallisista ja EU-lähteistä. Sen lisäksi yhteistyö vahvistaa kykyä hyödyntää kansainvälisiä verkostoja, joihin Lapilla on poikkeuksellisen hyvät portit.
Työpajojen vuosi: Neljä tulevaisuuden teemaa ja uusia hankeaihioita
Syksyn ja talven aikana järjestetyt työpajat ovat olleet hankkeen sydän. Niissä on syntynyt uusia TKI-aihioita, jotka avaavat kunnille, koulutusorganisaatioille ja yrityksille mahdollisuuksia seuraaviin rahoituskierroksiin. Teemat nousivat Lapin älykkään erikoistumisen strategiasta ja toivat yhteen laajan joukon toimijoita. Työpajoissa sukellettiin syvälle muun muassa hyvinvointi- ja elämyspalveluihin luonnosta, uusiutuvan energian ratkaisuihin ja kestävää tuotantoa uudistaviin teknologioihin – älykkäästi yhteistyöllä. Jokainen teema tuotti jatkokehityskelpoisia ideoita, joita seutukunnat voivat hyödyntää vuoden 2026 rahoitushauissa.
”Tekoäly uudistajana – älykkäästi yhteistyöllä” -työpaja Rovaniemellä. Kuva: Riitta Savukoski.
Benchmarkkaus ja EU-rahoitukset: Lapissa katsotaan rohkeasti ulospäin
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa seutujen valmiuksia toimia osana laajempaa kehittäjäverkostoa. Tämän vuoksi tammikuussa 2026 toteutettava benchmarkkausmatka vie toimijat Tampereelle ja Turkuun – kaupunkeihin, joissa seutuyhteistyötä on hiottu vuosia. Samanaikaisesti Lapissa on lisätty tietoa tulevista EU-rahoitusohjelmista. Järjestö- ja seutukuntakehittäjille suunnattu tilaisuus pidettiin lokakuussa ja yrittäjille sekä seutukuntatoimijoille kohdistettu teams-info marraskuussa toivat selkeyttä rahoituspolkuihin ja auttoivat paikallistason toimijoita näkemään, miten omat ideat voisi viedä eurooppalaisiin hakuihin.
Loppusuora lähestyy: Loppuseminaari Kemijärvellä kokoaa tulokset yhteen
Hankkeen näkyvin tulos julkaistaan 10.2.2026 Kemijärvellä, kun seudullisen yhteistyön suunnitelma esitellään loppuseminaarissa. Tämä kokonaisuus antaa Lapille yhteiset pelisäännöt ja vahvistaa maakunnan ääntä ja elinvoimaa. Samalla julkaistaan työpajojen kooste ja tärkeimmät kehittämisen polut, jotka tukevat Lapin älykkään erikoistumisen toimeenpanoa tulevina vuosina.
Yhteystiedot: Projektipäällikkö Riitta Savukoski riitta.savukoski@italappi.fi 040 661 5628
OIKEINKÄYTETTYNÄ DATAHUB ON NEROKAS JULKAISUALUSTA MATKAILUTUOTTEILLE
Lepotauko Savotta Gravel -reitin varrella. Kuva: Pekka Lintusaari.
Tuotteistaminen on matkailumarkkinoinnin ensimmäinen ja tärkein askel. Matkailutuote on valmis vasta sitten kun sille on 1) määritelty vetovoimainen sisältö, 2) kerrottu missä ja milloin se on saatavilla, ja kun 3) asiakas löytää sen netistä huolimatta siitä, ettei ole koskaan kuullut yrityksestä aiemmin. – Pienen yrittäjän resursseilla voi olla vaikea toteuttaa palvelujen tuotteistamisprosessia ammattimaisesti, koska se vaatii erityisosaamista monella tasolla, pohtii SUB-hankkeen projektipäällikkö Sanna Kyllönen.
Visit Finlandin DataHub on siinä mielessä loistava alusta, että se ohjaa vaihe vaiheelta palveluidean muotoilemisen aina valmiiksi tuotekortiksi saakka. DataHubissa matkailutuote saa lisäksi julkaisualustan eli digitaalisen osoitteen. Ja mikä parasta, järjestelmä on yritysten käytössä maksutta 24/7. DataHubin nerokkuus pääsee täyteen potentiaaliin vasta seuraavassa vaiheessa, eli silloin kun tuotekortit tuodaan tietokannasta esiin, joko yrityksen omalle tai matkailupalveluita kokoavalle sivustoille, parhaassa tapauksessa useampaan kanavaan. – Mikäli DataHub-integraatio jää matkailuorganisaatioilta tekemättä, ei yrityksellä välttämättä ole motivaatiota viedä tuotteitaan järjestelmään. Itsestään tuotekortit eivät kovin suurta näkyvyyttä datavarastossa saa.
DataHubin avulla yritys voi hallinnoida omia tuotteitansa keskitetysti. Niinpä yrittäjän tekemät muutokset tuotekortteihin päivittyvät automaattisesti kaikkialla missä tuotekorttia näytetään.
Pyöräreiteille näkyvyyttä
Pyörämatkailun kannalta loistava uutinen on se, että Lippaaseen syötetyt reitit ohjautuvat sisäänrakennetun rajapinnan avulla DataHubiin. Näin ollen kuntien reitti-infrasta vastaavat henkilöt voivat omalta osaltaan vaikuttaa alueen reittien näkyvyyteen.
Kansainvälisen pyörämatkailuhankkeen (SUB) ja sekä pyörä- ja melontamatkailun reittihankkeen (LAF) yhdessä toteuttamalla, tammikuussa julkaistavalla Luontomatkailijan Itä-Lappi verkkosivulla nostamme matkailun tuotekortit esiin DataHubista kuntakohtaisesti.
– Toivomme että tämä antaisi alalle lisäsysäyksen viedä matkailutuotteita ja reittejä mainittuihin julkaisujärjestelmiin, Kyllönen vetoaa.
Näin Itä-Lapin matkailun kansainvälistymisharppauksen kynnyksellä on tärkeää, että matkailun koko kenttä ymmärtää oman roolinsa matkailun arvoketjussa. Ei ole merkityksetöntä miten yksittäinen yritys tai organisaatio toimii, sillä fiksulla tekemisellä varmistamme palvelujen näkyvyyden, jonka myötä Itä-Lapin alueellinen vetovoima kasvaa ja koko toimiala hyötyy.
Joulupukille SUB-tiimi lähettää seuraavat terveiset: toivomme yrityksille tuotekortteja, matkailuorganisaatioille DataHub-integraatioita, kunnille tahtotilaa aluemarkkinointiponnisteluihin, sekä matkailijoille unohtumattomia hetkiä Itä-Lapissa!
Teksti: Sanna Kyllönen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@italappi.fi
SUB – Sustainable Arctic and Peripheral Biking Tourism -hanketta rahoittaa EU Interreg NPA- rahasto ja Lapin Liitto
ITÄ-LAPIN MELONTA- JA PYÖRÄILYREITTEJÄ KARTOITETTU – TUHANSIA KILOMETREJÄ ELÄMYKSIÄ LUONNON RAUHASSA
Koskimelontaa Naruskajoella. Kuva: Poppis Suomela.
Last Arctic Frontier -hanke on saanut päätökseen Itä-Lapin seudun melonta- ja pyöräilyreittien kartoituksen. Tulokset ovat vaikuttavia: alueelta löytyi noin 30 erilaista melontakohdetta ja -reittiä sekä 25 pyöräilykohdetta ja -reittiä, joista muodostuu yhteensä tuhansia kilometrejä monipuolisia retkeilyreittejä.
Melonta tarjoaa vaihtoehtoja järvillä, joilla ja koskissa, kun taas pyöräilyreiteistä löytyy pyörävaellus- ja pyörämatkailureittejä sekä maasto-, talvi- ja alamäkipyöräilyyn sopivia polkuja. Reiteillä voi kokea Itä-Lapin ainutlaatuisen rauhan, puhtaan luonnon, kansallispuistot, kauniit kylät sekä nauttia laadukkaista palveluista ja lähiruoasta. Reitit on suunniteltu palvelemaan kaikkia kohderyhmiä – tarjolla on sekä helpompia vaihtoehtoja että vaativia haasteita kokeneille harrastajille. Hankkeen tulokset, kuten reittiesitteet, videot ja retkikertomukset, julkaistaan tammikuussa Itä-Lapin kuntayhtymän ulkoilusivuilla, jolloin ne ovat kaikkien saatavilla.
Päätösseminaari, jossa esitellään ulkoilusivut ja keskeisimmät tulokset, järjestetään 3.2.2026. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteystiedot: Tapio Hartikainen, projektipäällikkö, tapio.hartikainen@italappi.fi
KESTÄVÄ ITÄ-LAPPI RAKENNETAAN ENNAKOIVALLA ALUEKEHITTÄMISELLÄ
Elokuussa startanneen ACCESS – Aurora Cross-Border Coalition for Eastern Strategy and Solutions -hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallisten toimijoiden kykyä ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia geopoliittisia muutoksia ja siten varautua niihin passiivisen reagoinnin sijaan.
Hankkeen kick-off keräsi viitisenkymmentä osallistujaa Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Suomesta ja Norjasta. Sallassa kokoontuneet alueet olivat ennen portin avaajia, nyt portin vartijoita. ”ACCESS-hankkeen avulla kehitämme yhteistyötä Euroopan itäisten alueiden kanssa näinä vaikeina aikoina”, kommentoi East-Finnmark Regional Councilin johtaja ja hankkeen ohjausryhmän jäsen Ketil Steigen.
Kick-off järjestettiin yhteistyössä Interreg Europen, Lapin liiton ja Itä-Lapin kuntayhtymän kanssa. Tilaisuus oli osa Interreg Europen Policy Learning Platform -konseptia, jonka tarkoituksena on edistää alueiden vertaisoppimista ja yhteiskehittämistä. Sallassa järjestetyn tilaisuuden teemoina olivat kaksoiskäyttö, sidosryhmädialogi sekä alueelliset strategiat ja käytänteet. ”Hankkeessa käynnistyy ensi vuoden alussa osaamisen kehittämisen ohjelma ja tilaisuudesta saatiin tosi hyviä ideoita osaamisen kehittämisen tarpeista”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Vilma Ohrankämmen.
Geopolitiikan keskiössä on jonkun maantieteellisen alueen strategiset luonnonvarat, niiden sijainti sekä kuljetusreitit. Geopoliittiset muutokset eivät siten liity ainoastaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, vaan laajemmin esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään linkittyviin muutosajureihin. ”Eletään sellaisessa ajassa, että on paljon kriisejä ja muutoksia vallalla samanaikaisesti, ja erityisesti ennakointiin sekä resilienssiin liittyvät kyvykkyydet korostuvat”, jatkaa Ohrankämmen.
Hankkeeseen on haussa projektikoordinaattori ajalle 2.2.2026-31.1.2028. Haku päättyy 9.1.2026. Hakuilmoitus on löydettävissä esimerkiksi Kuntarekrystä, ja toivomme että sidosryhmät jakavat sitä verkostoilleen. ”Meillä ACCESS-hankkeessa on erittäin hyvä ja osaava tiimi, jossa yhdistyy eri osaamisalojen asiantuntemus. Työ on todella laaja-alainen ja aidosti merkityksellinen”, kommentoi hankkeen projektipäällikkö.
Kuten hankkeen nimestä on pääteltävissä, toteutetaan hanke kv-yhteistyössä Naturpolis Oy:n (Suomi), Lapin liiton (Suomi) sekä East-Finnmark Regional Councilin (Norja) kanssa. Itä-Lapin kuntayhtymä on hankkeen hallinnoija. Lisäksi liitännäispartnerina on kolmen Pohjoismaan; Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyötä edistävä Barents Road International Organisation (Ruotsi). Hanketta rahoittavat Interreg Aurora, Lapin liitto (kansallinen vastinrahoitus) sekä hankepartnerit.
Pyöreän pöydän työskentelyä Policy Learning Platformissa. Kuva: Janne Jakola
