Tähän uutiskirjeeseen on koottu ajankohtaisia asioita Itä-Lapin kuntayhtymän hankkeista ja hallinnolta. Tutustu uutisiin ja ota myös somekanavamme seurantaan! Löydät meidät Facebookista ja Instagramista nimellä @italappi.
KUNTAYHTYMÄLLE VALITTU UUSI JOHTAJA
Antti Mulari
Itä-Lapin kuntayhtymän yhtymähallitus kokoontui 4.2.2025 päättämään johtajan valinnasta. Hallitus valitsi yksimielisesti johtajaksi kauppatieteiden ja filosofian maisteri, hallintotieteiden kandidaatti Antti Mularin Savukoskelta. Valinta suoritettiin hakemusten, haastatteluiden ja tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella. Mulari valittiin Kemijärven kaupunginjohtajaksi siirtyneen Dina Solatien tilalle. Hän aloittaa työt tehtävässään 1.4.2025
PIENIÄ LUKIOITA TARVITAAN ITÄ-LAPISSA
Seutukunnan kuntajohtajien ja kuntayhtymän johdon lähettämä kannanotto lukioidemme merkityksestä alueellemme on herättänyt valtakunnallisesti keskustelua eri medioissa.
Pienet lukiot ovat elintärkeitä alueemme nuorille, kuntien elämänsykkeelle sekä työ- ja elinkeinoelämälle. Ne tarjoavat laadukasta opetusta suomalaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille. Lukio-opiskelijat voivat suorittaa opintoja Itä-Lapissa mm. yrittäjyyteen, keraamiseen muotoiluun ja musiikkiin liittyen. Ulkomaalaisista opiskelijoista moni on jatkanut opintojaan suomalaisissa korkeakouluissa, auttaa työvoimapulan ratkaisemisessa tai on perustanut yrityksen ja asettunut asumaan Suomeen. Ulkomailta saapuneet opiskelijat tukevat lukioiden ja yläasteiden toimintamahdollisuuksia ja riittävää opiskelija- ja opettajamäärää. Opettajat ja muut sivistyspalveluiden toimijat tekevät arvokasta opetus- ja kehitystyötä kouluissamme nuorten ja tulevaisuuden hyväksi.
Itärajan sulkeutuminen ja valtion palveluiden keskittyminen etelään ovat vähentäneet alueemme elinvoimaisuutta. Lukioiden lakkauttaminen vain pahentaisi tilannetta. Suomen hallituksen on tuettava koko maan asuttuna pitämistä myös koulutusta ja sivistystyötä tukemalla.
Kuntayhtymä ottaa aktiivisesti kantaa erilaisiin edunvalvonnan kysymyksiin. Työtä tehdään yhdessä kuntien johdon kanssa. Voit tutustua lausuntoihimme ja kannanottoihimme www.italappi.fi/edunvalvonta
KANSAINVÄLINEN HANKE SUUNNITTEILLA NORJAN KANSSA
Lapin kehitykseen on vaikuttanut nopeasti muuttunut geopoliittinen tilanne. Venäjän aloittama hyökkäyssota muutti Suomen kannan Natosta ja Suomi on nyt yksi Naton uusista jäsenistä. Sota synnytti energiakriisin, mutta loi myös keinoja ratkaista sitä. Huoltovarmuus on enenevässä määrin aiheena keskusteluissa: ratkaisuja on löydettävä, olipa kyse ruoan tuotannosta tai teiden kunnosta. Naton myötä puhutaan kaksoiskäytöstä eli esim. teknologioiden, palvelujen tai tuotteiden siviili- ja sotilaallisesta käytöstä.
Nämä asiat koskevat Itä-Lappia, Koillismaata ja itäistä Finnmarkin aluetta. Ne koskettavat myös alueellisia toimijoita, joiden on osattava toimia muuttuneissa olosuhteissa – joskus nopeastikin. Kuntayhtymässä on valmisteltu aiheeseen liittyvää hanketta yhdessä norjalaisten ja koillismaalaisten kanssa. Keskeisenä toiminta-ajatuksena on vahvistaa paikallisviranomaisten taitoa ja ymmärrystä ohjata paikallistaloutta ja hyödyntää kehittyviä toimintaympäristöjä. Norjan pitkä kokemus Nato-jäsenyydestä voi tarjota suomalaisille partnereille hyödyllistä tietoa, kuinka edistää elinvoimaisuutta alueillamme. Pohjoisten alueiden väliset yhteistyömahdollisuudet tulee tunnistaa.
Hankehakemus jätetään 17. maaliskuuta. Mikäli rahoitus varmistuu, hanke alkaa syksyllä.
MITEN PARTISAANIHISTORIAA PITÄISI ESITELLÄ? KYSELY PALJASTI MYÖS YLLÄTTÄVÄN TOIVEEN
Miten partisaanihistoriaa pitäisi tallentaa ja tuoda esiin? Partisaani-iskujen uhrien muisto -hanke kysyi tätä hiljattain toteutetussa kyselyssä, johon saatiin 51 vastausta. Tuloksista osoittivat, että vastaajat eivät kaipaa vain yhtä tapaa, vaan monimuotoisuutta: museonäyttelyt, kohdeopasteet ja videot nousivat suosituimmiksi tavoiksi esittää historiaa.
Ulko-opasteet ja omatoimireitit koettiin tärkeiksi, mikä kertoo halusta kokea historia paikan päällä, siellä, missä tapahtumat todella tapahtuivat. Myös museo- ja näyttelysisällöt sekä dokumentit saivat paljon kannatusta, mikä viittaa siihen, että aiheeseen kaivataan syvällisempää historiantulkintaa ja asiantuntijatietoa. Erityisesti pysyvää näyttelyä Sallan museoon pidettiin tarpeellisena, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että historia kaipaa konkreettisia esityspaikkoja.
Vaikka ulko-opasteet, omatoimireitit ja näyttelysisällöt saivat vahvaa kannatusta, digitaaliset muodot, kuten podcastit ja verkkosivut, kiinnostivat vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että partisaanihistoriaa halutaan käsitellä ennen kaikkea fyysisissä tiloissa, ei pelkästään verkossa. Vastausten perusteella historia halutaan tehdä näkyväksi ja saavutettavaksi – ei vain tietona, vaan myös paikkoina ja kokemuksina. Tämä tarve kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, miten menneisyyttä tunnustetaan ja miten siihen otetaan kantaa.
Tietoon ja tunnustamiseen liittyen kyselyssä nousi esiin myös laajempi teema: onko partisaanihyökkäysten uhreja muistettu riittävästi myös virallisella tasolla? Eräs vastaaja pohti, miksi valtio ei ole koskaan pyytänyt anteeksi partisaanihyökkäyksistä vaikenemista. Vaikka tämä oli yksittäinen kommentti, se voi heijastella laajempaa kokemusta siitä, ettei aihetta ole virallisesti tunnustettu tai käsitelty riittävästi. Pitäisikö tämä keskustelu nostaa esiin?
Lue koko raportti tästä: Kyselyanalyysi
GEOTALOUDELLISTEN MUUTOSTEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET ITÄ-LAPISSA-ESISELVITYS (GEOTALOUS -SELVITYS). AKKE RAHOITUS, LAPIN LIITTO
Itä-Lapin kuntayhtymän Geotalous-selvitys on nyt puolivälissä, ja seuraavassa vaiheessa kootaan yhteen selvitystyön tuotokset. Geotalous-selvityksen avulla pyritään luomaan selkeä tilannekuva siitä, miten viime vuosien suuret muutokset geopoliittisessa tilanteessa heijastuvat Itä-Lappiin ja miten ne tulee huomioida kehittämistyössä. Erityisesti tarkastellaan Suomen NATO-jäsenyyden vaikutuksia Itä-Lapin kehittämiseen sekä Euroopan unionin tavoitteita vahvistaa strategista omavaraisuutta ja uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa .
NATO-jäsenyys on tuonut uuden merkityksen Suomelle ja erityisesti itäisille raja-alueille. Yhteistyö painottuu pohjoiseen, ja sen vaikutukset Lapissa ja Itä-Lapissa ovat jo tunnistettavissa. Viimeaikaiset kansalliset ja alueelliset keskustelut luovat monenlaisia tulevaisuuskuvia, joita on syytä tarkastella lähemmin. Miten Itä-Lapin kehittämisessä voidaan parhaiten hyödyntää näitä murroksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia? Miten varaudutaan tuleviin haasteisiin?
Selvitystyön aikana on toteutettu kattava haastattelukierros Itä-Lapin kuntien ja elinkeinojen edustajien kanssa, käyty läpi kansallisia ja alueellisia kehittämisohjelmia geotalouden näkökulmasta sekä samaan tematiikkaan liittyviä hankkeita ja aloitteita. Näiden pohjalta on luotu tilannekuva Itä-Lapin asemasta geotalouden kokonaiskuvassa.Itä-Lapissa tarvitaan uudenlaista varautumis- ja reagointikykyä maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden tarpeisiin. Muutokset luovat myös uutta kilpailutilannetta esimerkiksi energiainvestointien sijoittumiseen liittyen. Itä-Lapin tulee osallistua meneillään olevaan murrosvaiheeseen aktiivisena toimijana. Olemme yhdessä tunnistaneet, että geotalouden muutosten ja akuutteihin häiriötilanteisiin varautumisen rinnalla tulee Itä-Lapissa kiinnittää jatkuvasti huomiota pidemmän aikavälin kehityksen päähaasteisiin, kuten väestökehitykseen, osaavaan työvoimaan, alueen veto- ja pitovoimaan sekä yrittäjyyteen. Ilmastonmuutos tuo Itä-Lapin kehitykseen haasteita, mutta samalla muuttaa toimialojen kilpailutekijöitä ja voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Valtiontalouden haastava tilanne tuo lähivuosille rahoituspaineita, ja siksi on oltava valmiuksia kartoittaa ja tarttua mahdollisuuksiin, joilla turvataan rahoitusta Itä-Lapin tuleviin kehittämistoimiin. Itä-Lappi on osallistunut yhdessä Lapin liiton kanssa TEM:n vetämään ”Siirtymästrategian laatiminen itäisen Suomen raja-alueille” -hankkeeseen. Lisäksi on vahvistettu yhteistyötä Pohjoiskalotin alueella ja luotu uusia yhteyksiä Suomen itäisten raja-alueiden sekä Baltian ja Puolan kanssa.
Geotalous-selvityksessä on nyt käynnistynyt työ ”Itä-Lappi osana geotalouden murrosta – vipuvoimaa kehittämiseen ja kasvuun”, jossa tuotetaan ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Osa kehittämisehdotuksista on jo lähtenyt jatkovalmisteluun, ja EAKR- ja Interreg Aurora -rahoituksen hyödyntäminen on käynnistynyt. Selvitystyön loppuseminaari järjestetään vielä ennen kesäkuun 2025 loppua, ja siitä tiedotetaan erikseen lähiaikoina.
Lisätietoja: kristiina.jokelainen@italappi.fi
KANSAINVÄLISIÄ YRITTÄJÄVIERAITA TUTUSTUI TALVIPYÖRÄILYYN
Kansainvälinen pyörämatkailuhanke SUB järjesti yrittäjille suunnatun opintomatkan Itä-Lapissa. Kaksipäiväisen ohjelman teeman oli talvipyöräily oheisohjelmien, joihin päästiin tutustumaan Pyhällä, Sallassa ja Kemijärvellä. Tiiviiin ohjelman tukikohdasksi valitsimme Pyhätunturin, jossa on pitkän linjan kokemusta talvipyöräilystä, reittien ylläpidosta ja pyörien vuokraustoiminnasta.
Ihan ensimmäisenä pääsimme tutustumaan Bliss Adventuren tuoteyhdistelmään, joka mahdollistaa saman retken aikana sekä pyöräretken että liukulumikenkäelämyksen Pyhä-Luoston kansallispuiston upeissa tunturimaisemissa.
Retken aikana opimme kaikki jotain uutta. Tärkeiksi aiheiksi vierailevien yrittäjien keskuudessa nousi selkeiden ohjeiden merkitys, talvipyöräilytekniikoiden oppiminen, pyöränhoidon tärkeys, asiakaskokemuksen yksilöllistäminen sekä erityisesti ajatus pyöräilystä, jolla on tarkoitus ja merkitys. Retki sai lisää syvyyttä luontoon liittyvistä tarinoista, jotka kertoivat alueen talvisesta floorasta ja faunasta.
Päivän päätteeksi, ennen illallista, vieraamme pääsivät kokemaan suomalaista illanviettoa saunan ja avannon parissa Lucky Ranchilla. Sauna-avanto lienee yhtä aikaa autenttisin ja eksoottisin matkailuelämys, josta jää muistijälki pitkäksi aikaa.
Toinen päivä alkoi pikavisiitillä Tapionniemen kyläkartanoon, joka on panostanut pyöräily-ystävällisiin majoituspalveluihin. Sitten suuntasimmekin Sallaan, missä kunnanjohtaja ja matkailuyhdistyksen edustaja ja kertoivat meille kunnan panostuksista matkailuun. Totesimme saavutettavuuden olevan Itä-Lapin suurimpia haasteita matkailun kasvun kannalta, mihin tulee edelleen kehittämistoimenpiteissä panostaa. Salla Ski Resortin vuokraamovierailun jälkeen pääsimme vielä rekiajelulle syöttämään poroja Salla Wilderness Parkissa. Kokemuksen päätteeksi paistoimme nuotion ääressä makkarat.
Pitkän päivän päätteeksi kokoonnuimme Santa’s Little Villageen Kemijärvelle, missä järjestimme hybridityöpajan Exoven fasilitoimana. Tilaisuudessa analysoimme ja vaihdoimme kokemuksia edellisen päivän pyörämatkailutuotteen osalta. Työpajaan osallistui myös sidosryhmiä paikan päällä ja etänä.
Vieraanamme oli kaikkiaan seitsemän osallistujaa Irlannista, Islannista ja Ruotsista, ja järjestelyistä huolehti SUB-hankkeen paikallinen tiimi LUKEsta ja Itä-Lapin kuntayhtymästä. Vierailu on osa hankkeen Peer-to-peer – ohjelmaa, jonka seuraavat opintomatkat suuntautuvat Irlantiin ja Ruotsiin. Kaiken kaikkiaan vierailua voi pitää todella onnistuneena. Ohjelman parasta antia oli ajatusten, kokemusten ja tiedonvaihto yrittäjien kesken. On silmiä avartavaa ja opettavaista päästä vaihtamaan kokemuksia kasvokkain ja kaikilla aisteilla. Yksikään digitaalinen sovellus ei pysty korvaamaan kokemusperäistä tietoa.
Seuraa SUB-hankkeen tapahtumia:
Facebook: https://www.facebook.com/bikeperiphery
Instagram: https://www.instagram.com/bikeperiphery
Hankkeen nettisivut: https://www.interreg-npa.eu/projects/sub/home
Sustainable Arctic and Peripheral Biking Tourism (SUB) -hanke on Euroopan Unionin Interreg NPA -rahaston ja Lapin Liiton osarahoittama. Kuuden partnerin muodostaman hankkeen vetovastuu on Itä-Lapin kuntayhtymällä.
UUSI SEUTUYHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE
Alueemme uusin hanke ”Lapin seutukuntayhteistyön toiminnan kehittäminen”, tuttavallisesti ”Team six-packin kehittäminen” on startannut tammikuussa. Hankkeessa luodaan Lapin seutuyhteistyön toimintasuunnitelma, joka on uusi, kehittyvä ja ajanhaasteisiin vastaava toimintatapa seutuyhteistyölle. Hankkeessa hyödynnetään Lapin tunnistettua potentiaalia ja nostetaan esille vähintään viisi yhteistä TKI-aihiota, joihin voidaan hakea jatkossa rahoituksia. Tavoitteena on tiivistää Lapin toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa elinvoimaa, osaamista ja luoda mahdollisuuksia rahoituksen ja liiketoiminnan lisäämiselle.
Hanke kestää keväälle 2026 asti ja ennen sitä on paljon tekemistä, mm. 4-6 työpajaa seutukuntakehittäjien, yrittäjien, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tutustumismatkat rahoituskanaviin ja seutukuntakehitystyöhön muualla Suomessa.
Kiinnostuitko hankkeesta? Ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan, miten voidaan hyödyntää ja konkreettisesti käyttää hyödyksi Lapin potentiaalia.
Yhteystiedot: Riitta Savukoski, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@italappi.fi
POHLUN (POHJOISEN LUONNONANTIMIEN PERINTEINEN KÄYTTÖ) VUOSI 2025
Vuosi aloitetaan hankkeessa ruokamuistojen keruulla – oletko jo täyttänyt kyselyn? Kaipaamme lisää kertomuksia entisaikojen elämästä ja ruokakulttuurista, unohtamatta reseptejä. Voit myös ilmiantaa henkilöitä, joita uskot, että hankkeessa kannattaisi haastatella. Tarinoista ja resepteistä koostetaan itälappilaisiin raaka-aineisiin nojaava ruokaopas.
Kyselyyn pääset tästä linkistä: https://forms.gle/4oJyRwuiWDYRZnX8A
Nuorten saattaminen perinteisten raaka-aineiden pariin jatkuu kevätlukukaudella. Kouluvierailuja tehdään hanketyöntekijä Kimmo Tuhkalan ja Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Liisa Karppisen toimesta tammikuussa Kemijärvellä, ja maalis-huhtikuun aikana Pelkosenniemellä, Savukoskella ja Posiolla. Kouluvierailuilla kokkaillaan 7. ja 8. luokkalaisten kanssa itälappilaisista raaka-aineista, esimerkiksi haukiburgereita. Samalla teemme yhteistyötä Kylä nuoret töihin -hankkeen kanssa. Tämä 4H -hanke kannustaa sallalaisia ja kemijärviläisiä nuoria yrittäjyyden pariin luonnontuotealalle. Hankkeiden välisessä yhteistyössä kannustamme nuoria käyttämään grilli-kahvilatoiminnasssa paikallisista raaka-aineista saatavia tuotteita – kuten kouluilla kevään aikana valmistettavaa haukiburgeria.
Maaliskuun lopulla on erityistä osaamista ja tietotaitoa tarjolla, kun Savukoskella järjestetään 23.3. mateen ja mateen nahkan käyttöön liittyvä työpaja. Työpajaa tulee vetämään mateen nahkan osalta asiantuntija Reija Aaltonen. Suunnitteilla on myös muita työpajoja liittyen saadun saaliin käsittelyyn syksylle 2025.
Jos sinulla on toiveita työpajojen osalta, ole rohkeasti yhteydessä kati.savukoski@italappi.fi.
PohLu -hanke tekee yhteistyötä sisällöntuottaja Mikael Kukkosen (Erältä ja Elämästä -somekanavat ja blogi) kanssa. Tämä yhteistyö, Lapin Marttojen lisäksi, on tuonut hankkeelle paljon näkyvyyttä. Oletko sinä tutustunut Erältä ja Elämästä -youtube kanavaan? Tässä linkki hankkeelle tähän mennessä tuotettuihin videoihin:
https://www.youtube.com/watch?v=KJ0l2RFIg5k&list=PL-_8qwIh5aP7jqJ0Xa_LZ80RBGf4myqn3
Maaliskuun aikana kanavalle julkaistaan kolmas video, joka liittyy mateen pyyntiin ja käsittelyyn. Muista seurata kanavaa, jotta et jää paitsi!
Hankkeen some-kanavat:
https://www.facebook.com/perinneruokahanke
https://www.instagram.com/pohluhanke/
LAF-HANKKEESSA ENSIMMÄISIÄ TULOKSIA ITÄ-LAPIN MELONTA- JA PYÖRÄMATKAILUREITEISTÄ
Aatsinkijoki. Kuva: Poppis Suomela
Itä-Lapin hiekkatiellä. Kuva: Ville Norppa
Last Arctic Frontier-hankkeessa on kartoitettu Itä-Lapin alueen melonta- ja pyörämatkailureittejä – niin maastossa, laajasta sähköisestä tausta-aineistosta kuin myös eri melonnan ja pyöräilyn sidosryhmiä haastattelemalla. Kartoitustyö on aloitettu 2024 toukokuussa ja se kestää vuoden 2025 syksyyn saakka. Itä-Lapin alueelta on tähän mennessä löydetty 30 erilaista melontamatkailureittiä sekä noin 20 pyörämatkailureittiä, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 4 000 km. Kartoitusten aikana määritetään reittien ja niiden retkeilyrakenteiden kuntoa, nykyistä reittiviestinnän sisältöä, palveluiden nykytilaa sekä soveltuvuutta eri kohderyhmille.
Kartoituksissa potentiaalisina kehittämistoimenpiteinä eri reiteillä ovat tähän mennessä nousseet esiin mm. levähdyspaikkojen rakenteiden kunnostaminen, maasto-opasteiden parantaminen, kuljetuspalveluiden kehittäminen (reitille vienti- ja hakupalvelut), huoltopalvelut reitin varrella, sähköisen viestinnän kehittäminen ja reittien tunnettavuuden lisääminen, paremmat paperiset maastokartat sekä reittien nykyisen ylläpito- ja kehittämisvastuutahon määrittäminen.
Kartoitetuista reiteistä on nyt tehty ensimmäisiä esitteitä, retkikertomuksia, kehittämisselvityksiä ja reittivideoita, joiden sisältöä hiotaan parhaillaan kuntoon. Tarkoituksena on tuottaa potentiaalisia käyttäjiä palvelevaa tarinallista viestintäaineistoja helposti löydettäviin paikkoihin, kuten www.luontoon.fi-palveluun. Lisäksi tarkoituksena on nostaa esille niitä kehittämistoimenpiteitä, joilla alueen melonta- ja pyörämatkailureittejä pitäisi jatkossa kehittää. Tulevan kevään aikana hankkeessa järjestetään mm. sidosryhmäkysely ja työpajoja, joista tiedotetaan lähikuukausina tarkemmin eri sidosryhmille.
Hankkeeseen liittyvät kysymykset voi osoittaa projektipäällikkö Tapio Hartikaiselle (tapio.hartikainen@italappi.fi).
Tuen EU:n JFT-rahoituksella toimivaan hankkeeseen on myöntänyt Lapin liitto.