Tähän uutiskirjeeseen on koottu ajankohtaisia asioita Itä-Lapin kuntayhtymän hankkeista ja hallinnolta. Tutustu uutisiin ja ota myös somekanavamme seurantaan! Löydät meidät Facebookista ja Instagramista nimellä @italappi.
KUNTAYHTYMÄN TOIMISTO ON SULJETTU HEINÄKUUSSA LOMIEN VUOKSI
PISTETTIIN ANTTI PIINAPENKKIIN
Itä-Lapin Kuntayhtymän uusi johtaja, Antti Mulari, on nyt toiminut pari kuukautta uudessa pestissään. Istuttiin hänen kanssa alas ja selvitettiin, että mikäs tyyppi tämä Antti on?
Tervetuloa Antti Itä-Lapin kuntayhtymään! Miten ensimmäiset viikot uudessa tehtävässäsi ovat sujuneet?
Kiitos kysymästä, ensimmäiset viikot ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin. Kalenteri on täyttynyt nopeasti. Aiempaan verrattuna erilaisia palavereja ja TEAMS-kokouksia on enemmän. Paljon on tullut uutta asiaa, mutta myös tuttua. On ollut hienoa huomata, että meillä on töissä osaava ja motivoitunut joukko ja tekemisen meininki.
Voisitko kertoa hieman taustastasi – mistä tulet ja millainen polku toi sinut Itä-Lapin kuntayhtymän johtajaksi?
Olen kotoisin Kainuusta Suomussalmelta ja yliopisto-opinnot veivät minut Joensuuhun. Minusta piti tulla toimittaja, mutta löysinkin itseni julkiselta sektorilta. Ensin toimin viisumivirkailijana ja sitten tulin valituksi Savukosken kunnanjohtajaksi syksyllä 2014. Reilun kymmenen vuoden aikana ehdin olla parin otteeseen virkavapaalla ja työskentelin Posion hallintojohtajan viransijaisena. Toinen tehtäväni liittyi politiikkaan.
Mikä Itä-Lapissa ja tässä tehtävässä veti sinua puoleensa?
Itä-Lappi on mielenkiintoinen seutukunta, jonne en kuitenkaan aikanaan tarkoituksellisesti hakeutunut. Muutin Savukoskelle puhtaasti työnperässä. Toisaalta harrastukset liittyvät vahvasti eränkäyntiin, johon Itä-Lappi on mitä mainion seutukunta, joten koen, että omakohtaisesti on kyse enemmänkin hienon alueen pitovoimasta. Yksi kiehtova asia on, että meillä on täällä todellakin tilaa. Itä-Lappi on pinta-alaltaan hieman isompi kuin Slovenian valtio, mutta asukkaita on ainoastaan 15 000.
Mitkä ovat mielestäsi Itä-Lapin suurimmat mahdollisuudet juuri nyt? Entä keskeisimmät haasteet?
Lapin mahdollisuudet liittyvät voimakkaaseen talouskasvuun, joka nojaa eritoten matkailuun ja kaivosteollisuuteen. Vaikka itäraja on sodan vuoksi kiinni, ei Lapin kansainvälistyminen ole siihen pysähtynyt. Suurimmat haasteet liittyvät Lapin laajan maakunnan sisäiseen eriarvoistumiseen, eri maakäyttömuotojen ja luonnonsuojelun yhteensovittamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Millaisia tavoitteita olet asettanut ensimmäiselle työvuodellesi kuntayhtymän johdossa?
Ensiksi on tietysti tärkeää ottaa laaja tehtäväkenttä haltuun. Edunvalvontatyö on aina ajankohtaista. Lisäksi haluan nostaa Itä-Lapin näkyvyyttä. Tässä auttaa vahva keskittyminen aluemarkkinointiin.
Yhteistyö eri kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa on keskeistä aluekehityksessä – miten aiot vahvistaa tätä yhteistyötä?
Edellisestä työstä tunnen alueen poliittista ja viranhaltijajohtoa hyvin entuudestaan. Aion ottaa aktiivisen roolin vuoropuhelussa alueen yritysten kanssa. On tärkeää kartoittaa yritysten tarpeet ja toiveet yhteisten tavoitteiden asettamiseksi. Itä-Lapin potentiaali liittyy vahvasti luonnonvaroihin ja esimerkiksi tuulivoimalla tuotettuun sähköenergian tuotantoon. Emme halua kuitenkaan olla pelkkä raaka-ainereservaatti, vaan meidän on nostettava tuotannon jalostusarvoa.
Millainen johtamistyyli sinulla on? Miten kollegasi tai yhteistyökumppanit kuvailisivat sinua?
Pyrin välttämään hierarkkisuutta ja norsunluutornien rakentamista. Toisaalta edellytän jokaiselta työntekijältä vastuunkantoa ja sitoutuneisuutta omaan työhön. Uskon, että minua pidetään vastuullisena, asiantuntevana ja yhteistyökykyisenä johtajana.
Itä-Lappi tunnetaan vahvasta luonnostaan ja omaleimaisesta kulttuuristaan – miten itse vietät vapaa-aikaasi?
Luontoaktiviteettien lisäksi pidän uimisesta, lukemisesta ja teatterista.
Mitä haluaisit sanoa Itä-Lapin asukkaille ja yhteistyökumppaneille näin työn alussa?
Toivon, että otatte yhteyttä matalalla kynnyksellä, niin sovitaan aika ja jutellaan Itä-Lapin kehittämiseen liittyvistä asioista.
Mikä on jokin yllättävä tai hauska asia, jonka harva sinusta tietää?
Yksi kiinnostuksen kohteeni on etymologia. Spottailen autolla ajaessani saamelaisperäisiä nimiä tienviitoista.
Antti tuo siis mukanaan rutkasti kokemusta, tuoreita näkökulmia ja hyvää tekemisen meininkiä Itä-Lapin kehittämiseen. Olemme iloisia saadessamme hänet porukkaan ja odotamme innolla, mitä kaikkea saamme yhdessä aikaan. Iso kiitos Antille juttutuokiosta ja paljon tsemppiä uusiin haasteisiin!
PS. Kuntayhtymän toiminnasta, hallituksen päätöksistä ja ajankohtaisista asioista saat lisää tietoa www.italappi.fi.
ARKTINEN HEHKU KERÄSI YRITTÄJIÄ, YRITTÄJIKSI AIKOVIA JA OPISKELIJOITA PYHÄTUNTURILLE
Järjestyksessään neljäs ”Itä-Lapin Slush” eli Arktinen Hehku järjestettiin Pelkosenniemellä 21.-22.5. Tuttuun tapaan ensimmäisenä päivänä keskiössä olivat Karhun kammioon saapuneet aloittavat tai yrittäjän tienä alussa olevat itälappilaiset yrittäjät ideoineen. He saivat kokeneilta yritysmaailman edustajilta sparrausta ja vinkkejä mm. kehittämisestä ja rahoitusmahdollisuuksista. Päivään kuuluivat myös vierailut paikallisiin yrityksiin sekä get together -tapahtuma, jossa osallistujia illan iloiseen ohjelmaan johdatteli juontaja Louhistiina (Tiinaliisa Multamäki).
Toisena päivänä seutukunnan kouluista saapuneille nuorille oli suunniteltu mm. yrittämiseen liittyvä suunnistusrata. Jaossa oli tietoa myös 4H-yrittäjyydstä. Muut osallistujille oli tarjolla esityksiä, joissa yrittämistä valotettiin eri näkökulmista. Sen lisäksi tapahtumassa pidettiin työpajoja liittyen mm. pyöräilyyn ja melontaan, kestävään kasvuun ja työelämässä oppimisen mahdollisuuksiin. Lisää tapahtumasta tästä.
Iso kiitos Pelkosenniemen kunnalle erinomaisista järjestelyistä ja hyvästä tapahtumasta!
Seuraava Arktinen Hehku järjestetään Savukoskella vuoden kuluttua.
Eeva-Maria Maijala vastaanotti HEHKUn Savukoskelle
PARTISAANI-ISKUJEN JÄLJET ITÄ-LAPISSA-NÄYTTELY
Itä-Lapin kuntayhtymän hankkeet kiinnostivat Kuivalihamarkkinoilla
Olimme mukana Savukosken Kuivalihamarkkinoilla hankkeita esittelevällä pisteellä. Isoimmassa roolissa olivat Partisaani-iskujen uhrien muisto- ja Pohjoisen luonnonantimien perinteinen käyttö -hankkeet. Esillä oli valokuvanäyttely partisaani-iskujen historiasta ja tarjolla maistiaisia, joissa raaka-aineena oli käytetty paikallista kalaa. Lisäksi Korvatunturin opastuskeskuksen auditoriossa esitettiin sai katsoa hankkeissa tuotettuja videoita ja kuultiin luento Saksalaisten jättämät jäljet Itä-Lapissa 1941–1944.
Partisaani-iskujen uhrien muisto -hankkeen Kuivalihamarkkinoilla esitelty Partisaani-iskujen jäljet Itä-Lapissa-näyttelykokonaisuus pyrkii tarkastelemaan jatkosodan aikaisia tapahtumia useasta eri näkökulmasta. Esiin nostetaan siviilien, suomalaisten sotilaiden ja neuvostopartisaanien näkökulmia, jotka yhdessä muodostavat monipuolisen kuvan aikakauden vaikutuksista alueella. Näyttelyn tavoitteena on avata aiheeseen uusia näkökulmia ja herättää laajempaa kiinnostusta Itä-Lapin sotahistoriaa kohtaan.
Näyttely sai Kuivalihamarkkinoilla positiivisen vastaanoton ja herätti monissa kävijöissä kiinnostusta. Väkeä oli paikalla runsaasti, mikä teki rauhassa tutustumisesta ajoittain haastavaa. Näyttelyä kehitetään edelleen, ja tavoitteena on tarjota kokonaisuus nähtäväksi myös muihin kesän ja syksyn tapahtumiin Itä-Lapissa.
Yhteystiedot: Sanna Aho, projektipäällikkö, sanna.aho@italappi.fi
ITÄ-LAPIN JA ITÄ-FINNMARKIN YHTEISTYÖ SYVENEE – GEOTALOUS-HANKKEEN OPINTOMATKA KIRKKONIEMEEN AVASI UUSIA MAHDOLLISUUKSIA
Geotaloudellisten muutosten tuomat mahdollisuudet Itä-Lapissa-hankkeen (Geotaloushanke) järjestämä opintomatka Norjan Kirkkoniemeen 19.–21.3.2025 kokosi yhteen Itä-Lapin kuntayhtymän ja Finnmarkin alueen toimijoita. Matkan tavoitteena oli vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä muuttuneessa geopoliittisessa ja -taloudellisessa tilanteessa sekä tunnistaa uusia mahdollisuuksia alueiden elinkeinojen kehittämiseksi.
Matkan teemana oli ”Yhteistyön mahdollisuuksien tunnistaminen Euroopan pohjoisimpien alueiden kesken”. Isäntänä toimi Norjan Barentsin sihteeristö, joka vastasi myös yhteydenpidosta Itä-Finnmarkin alueen toimijoihin.
Itä-Lappi ja Itä-Finnmark jakavat monia samankaltaisia haasteita, kuten väestörakenteen muutokset, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vihreän siirtymän vaatimukset. Alueet ovat eläneet pitkään kriisitilanteessa, mutta nyt on aika siirtyä kohti kestävämpiä ja pitkäjänteisempiä toimintamalleja. On loogista, että kunnat ja alueet navigoivat tätä muuttuvaa maisemaa yhdessä. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä – paikallisten, alueellisten ja kansallisten päättäjien, pk-yritysten sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista.
”Yhteistyö yli rajojen ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme, ja yhdessä voimme kehittää ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin yrityksiä kuin paikallisyhteisöjäkin”, toteaa Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Antti Mulari.
On selvää, että Itä-Lappi ja Itä-Finnmark haluavat tiivistää yhteistyötään. Itä-Finnmarkissa panostetaan veto- ja pitovoimaan erityisesti tukemalla nuorten yrittäjyyttä ja kouluttamalla työntekijöitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueellinen koulutusmalli on mielenkiintoinen, ja vastaavanlaista tarvittaisiin myös Lapissa. Barents-instituutti ankkuroi Tromssan yliopiston koulutustarjonnan alueelle. Yhdessä paikallisen ammatillisen koulutuksen kanssa on luotu koulutusmalleja, joissa alueelliset erityistarpeet voidaan huomioida pienellä räätälöinnillä.
Yksi keskeinen yhteistyön osa-alue on vertaistuki: toisilta oppiminen, yhteisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja niiden pohjalta rakentuva yhteinen tekeminen. Tämä korostuu erityisesti alueiden elinkeinorakenteita tarkasteltaessa – matkailu, vihreä siirtymä, uusiutuva energia ja kaivostoiminnan kehittyminen ovat merkittäviä teemoja.
On selvää, että jos haluamme vaikuttaa alueidemme tulevaisuuteen, meidän on toimittava nyt – yhdessä, yli Norjan ja Suomen rajan. Näiden alueiden on sopeuduttava ja kehityttävä. Tämä siirtymä on onnistuneempi, jos pystymme kehittämään tehokkaita, rajat ylittäviä yhteistyöstrategioita yhdessä naapurialueiden kanssa.
Yhteinen suunnittelutyö jatkuu syksyllä, jolloin Itä-Finnmarkin delegaatio osallistuu Eastern Border Transition Workshop – Financial Investment Gap työpajaan. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Interreg Europe -ohjelman ja Lapin liiton kanssa.
Lisätietoja
Antti Mulari, Johtaja, Itä-Lapin kuntayhtymä, antti.mulari@italappi.fi
SUOMI JA IRLANTI AKTIIVISINA TOIMIJOINA HYÖDYNTÄVÄT INNOVAATIOITA JA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ MATKAILUPROJEKTEISSA
Itä-Lapin matkailuyrittäjiä Irlannissa tutustumassa paikalliseen pyörämatkailuun
SUB-hankkeen opintomatka Donegalissa ja NPA-seminaari Corkissa tarjosivat arvokkaita oppeja ja verkostoja kestävän matkailun kehittämiseen.
Itälappilaiset matkailuyrittäjät osallistuivat kansainvälisen SUB-pyörämatkailuhankkeen opintomatkaan Donegalin alueella Irlannissa. Matka tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua pyörämatkailun kehittämiseen kestävän kehityksen ja hitaan turismin näkökulmista. Osallistujat saivat arvokkaita oppeja siitä, miten paikalliset kulttuuri- ja luontokohteet voivat toimia pyörämatkailun vetovoimatekijöinä, samalla edistäen matkailun haittavaikutusten vähentämistä ja yhteisöllisyyden tukemista.
Opintomatkalla liikuttiin sähköpyörillä ja tutustuttiin Donegalin upeisiin maisemiin ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Ryhmä tutustui Ireland by Bike -yrityksen toimintaan ja kuuli GrassRoutesin yhteiskunnallisista aloitteista, jotka tähtäävät paikallisten yhteisöjen sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Osallistujat saivat mahdollisuuden pohtia pyörämatkailutuotteiden kehittämistä myös Lapin näkökulmasta.
Corkissa Irlannissa järjestetty SUB-hankkeen rahoittajan Lead Partner -seminaari kokosi yhteen osallistujia kaikkialta Interreg Northern Periphery and Arctic Programme (NPA) -alueelta. Seminaarissa kuultiin rahoittajan terveiset sekä jaettiin kokemuksia projektinhallinnan haasteista ja parhaista käytännöistä. Tällaiset tapaamiset ovat arvokkaita tilaisuuksia uusien kansainvälisten verkostojen luomisessa ja yhteistyön rakentamisessa.
Matkojen lisäksi Itä-Lapin SUB-tiimi on järjestänyt kolme työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen paikallisia yrityksiä ja organisaatioita jakamaan tietoa ja edistämään yhteistyötä pyörämatkailun alalla. Näistä kaksi oli kansainvälisiä Wrap It! -verkkotyöpajoja, jotka keskittyivät paketointiin ja digitalisaatioon pyörämatkailussa. Kolmas työpaja järjestettiin osana Arktinen Hehku -tapahtumaa Pyhätunturilla.
Suomi ja Irlanti ovat ohjelman aktiivisimmat maat, sillä molemmat osallistuvat 59 NPA-projektiin. Tämä kertoo maiden vahvasta sitoutumisesta kestävän kehityksen projekteihin ja innovaatioihin. SUB-hanke ja NPA-ohjelma tarjoavat yhdessä mahdollisuuksia kehittää Lapin matkailua kestävällä tavalla, hyödyntäen kansainvälisiä oppeja ja verkostoja.
Seuraa SUB-hankkeen tapahtumia:
Facebook: https://www.facebook.com/bikeperiphery
Instagram: https://www.instagram.com/bikeperiphery
Hankkeen nettisivut: https://www.interreg-npa.eu/projects/sub/home
Sustainable Arctic and Peripheral Biking Tourism (SUB) -hanke on Euroopan Unionin Interreg NPA -rahaston ja Lapin Liiton osarahoittama. Kuuden partnerin muodostaman hankkeen vetovastuu on Itä-Lapin kuntayhtymällä.
MITEN ETENEE SEUTUKUNTAYHTEISTYÖ LAPISSA?
Team six-pack -hankkeessa (seutukuntayhteistyön kehittäminen) on suunniteltu tulevia työpajoja ja laadittu toimintasuunnitelmaa. Työpajat rakentuvat Lapin älykkään erikoistumisen strategian painopisteisiin: toukokuussa aiheena on ”hyvinvoinnin elämyspalveluita luonnosta”, kesäkuussa ”kiertotalous kestävän kasvun perustana”, elokuussa ”uusiutuvan energian ratkaisut omavaraisuuden edistäjänä” ja lokakuussa ”teknologiat kestävän tuotannon ja palveluiden uudistajina”.
Valmistelussa on Lapin seutukuntayhteistyön toimintasuunnitelma, joka on uusi ja ajan haasteisiin vastaava toimintatapa seutuyhteistyölle. Toimintasuunnitelma sisältää edunvalvonnan prosessikuvauksen, jonka avulla voimme muodostaa Lapin seutukuntien yhteisen näkemyksen. Kun syntyy tarve edunvalvonnalle, prosessikuvaus vastaa seuraaviin kysymyksiin; kuka ”herättää”, koordinoi, hyväksyttää, kirjelmöi, tiedottaa, kontaktoi, edustaa ja tapaa tilanteen mukaan tahoja, joihin halutaan edunvalvonnalla vaikuttaa.
Hankkeessa hyödynnetään Lapin potentiaalia ja nostetaan esille vähintään viisi yhteistä TKI-aihiota, joihin voidaan jatkossa hakea rahoituksia. Tavoitteena on saada mukaan Värriön ja Kilpisjärven tutkimusasemat, Lapin Yrittäjät ja Lapin Kauppakamari.
Hanke kestää helmikuuhun 2026 asti ja ennen sitä on paljon tekemistä: työpajat seutukuntakehittäjien, yrittäjien, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tutustuminen rahoituskanaviin ja seutukuntakehitystyöhön muualla Suomessa.
Kiinnostuitko hankkeesta? Ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan, miten voidaan hyödyntää ja realisoida Lapin potentiaalia.
Yhteystiedot: Riitta Savukoski, projektipäällikkö, riitta.savukoski@italappi.fi
POHLUN VUOSI 2025
Terveisiä PohLu-hankkeelta (Pohjoisen luonnonantimien perinteinen käyttö)!
Kevättalvi kului kouluvierailujen parissa. Nuoret ovat valmistaneet kanssamme haukiburgereita ja puikularanskalaisia, ja heidän kanssaan on pohdittu, mitä kaikkea lähiluonnosta voikaan hyödyntää lautaselle saakka. Palautettakin on saatu, ja sen perusteella käynnit kotitaloustunneilla ovat innostaneet nuoria paikallisen ruoan pariin. Useampi nuori myös toivoi esimerkiksi kalan käsittelyyn liittyviä työpajoja. Syksyllä hanke jatkaakin nuorten kanssa työskentelyä mm. saadun saaliin käsittelyn parissa.
Hanke osallistui Kuivalihamarkkinoille 19.4. Osastollamme sai arvailla mm. arvokalapalleroiden pääraaka-ainetta ja tutustua hankkeessa tuotettuihin videoihin, joissa pyydetään pikkuhaukia, valmistetaan joulumetsoa ja käsitellään made ruodottomaksi. Videot on tehty yhteistyössä Mikael Kukkosen (Erältä ja Elämästä) kanssa, ja ne löytyvät täältä.
Hanke on käynnistänyt ”Itä-Lappi Lautasella” -pilotin, jonka tavoitteena on lisätä paikallisten raaka-aineiden käyttöä alueen ravintoloiden ruokalistoilla matkailijoita silmällä pitäen. Ensimmäinen konseptin mukainen annos nautittiin Samperin Savotassa Savukoskella keväällä hyvällä menestyksellä. menestyksellä. Pilottia varten sovittiin, että ansaitakseen Itä-Lappi Lautasella -merkinnän, annoksessa tulee olla käytettynä vähintään kahta paikallista raaka-ainetta. Kesällä ”Itä-Lappi Lautasella” -elämyksiä on odotettavissa ainakin Kemijärvellä, Sallassa ja Posiolla, jatkossa toivottavasti yhä useammassa Itä-Lapin kohteessa!
Konseptiin liittyen hanke järjestää opintomatkan Saimaan seudulle 4.-6.6. Opintomatkalla tutustutaan D.O. Saimaa brändiin, josta voisi ottaa esimerkkiä meille tänne Itä-Lappiin. Matkalle olisi yksi paikka äkkilähtönä vielä auki – ota yhteyttä, mikäli kiinnostuit. Jos sinulla siis on ensi viikon loppupuolella luppoaikaa, niin hyppäähän jousille!
Kesällä vietetään toki lomia, mutta hankkeen voi bongata ainakin Sallapäivänä 19.7. Rajakievarilta. Tulehan moikkaamaan!
Yhteystiedot: Kati Savukoski, projektipäällikkö, kati.savukoski@italappi.fi
Hankkeen some-kanavat:
https://www.facebook.com/perinneruokahanke
https://www.instagram.com/pohluhanke/
Pyörä- ja melontamatkailun sesonki käynnistyy
Kuvaaja: Ville Norppa
Lähestyvä kesä kiihdyttää myös Last Arctic Frontier -hankkeen toimenpiteitä vesi- ja maastoreiteillä.
LAF-hankkeessa on valittu melonta- ja pyöräilyvaikuttajat tulevan kesän reittikuvauksiin. Vaikuttajat tuottavat Itä-Lapin alueen melonta- ja pyöräilyreiteistä reittivideoita, valokuvia ja somepäivityksiä.
Työtä täydentävät hankkeessa työskentelevät melonnan ja pyöräilyn sisällöntuottajat Venla ja Ville, jotka yhdessä projektipäällikön kanssa tuottavat kesän 2025 aikana maastoreiteistä lisäksi kehittämisselvityksiä, reittiesitteitä ja retkikertomuksia. Tarkoituksena koostaa Itä-Lapin keskeisimmistä melonta- ja pyöräilyreiteistä viestintäaineistoa, josta hyötyvät niin seutukunnan asukkaat kuin myös siellä vierailevat matkailijat.
Arktinen Hehku -tapahtuman yhteydessä Pyhätunturilla pidettiin työpaja, jossa runsaslukuinen osallistujamäärä sai tuoda esiin omia reittiehdotuksiaan ja reiteille kohdistuvia huomioita. Toukokuussa julkaistiin myös sidosryhmäkysely, jossa selvitellään Itä-Lapin melonta- ja pyörämatkailureittien nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Yhteystiedot: Tapio Hartikainen, projektipäällikkö, tapio.hartikainen@italappi.fi
Tuen EU:n JFT-rahoituksella toimivaan hankkeeseen on myöntänyt Lapin liitto.