Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa

ILPO-hankkeessa paikallisia yrityksiä kannustetaan kehittämään liiketoimintaansa ja valmistautumaan yhteistyöhön malminetsintäyhtiöiden kanssa. ”Malminetsintään liittyy monenlaisia työvaiheita aina suunnittelusta ja luvituksesta maastotöihin saakka. Varsinaisiin maastossa suoritettaviin töihin kuuluu mm. kallioperän fysikaalisia tutkimuksia, puunkaatoa, lumen aurausta, vedenkuljetusta, kairausta yms. Myös kairanäytteiden säilytykseen sekä näytteiden käsittelyyn tarvitaan sopivia tiloja. Malminetsinnässä käytettävät koneet tarvitsevat huoltoa ja korjausta. Paikallisilla yrityksillä on siis hyvin monipuolisia mahdollisuuksia osallistua malminetsinnässä toteutettaviin töihin aina tilojen vuokrauksesta, koneiden huollosta, kenttätöistä ja majoituksesta ruokahuoltoon saakka”, kertoo ILPO -hankkeen projektipäällikkö Minna Vaaramaa-Hiltunen.  

Malminetsintä Suomessa keskittyy vahvasti Lappiin. Itä-Lapin kallioperä muistuttaa tunnettuja malmikriittisiä alueita Kanadassa ja Australiassa. Itä-Lappi kuuluu osaltaan Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen sekä Kuusamon liuskealueeseen, joka ulottuu Kuusamon, Sallan ja Posion alueelle.

ILPO -hanke järjesti tutustumisretken Posiolle ja Taivalkoskelle. Geologiaan ja malminetsintään erikoistunut asiantuntija Markku Iljina esitteli ryhmälle Nortec Minerals Oy:n tutkimuskohdetta Posion Kaukualla sekä yhtiön toimi- ja varastotiloja Taivalkoskella. Iljina itse johtaa alan palveluja tarjoavaa rovaniemeläistä konsulttitoimistoa, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä geologia ja teknikko. Nortec Minerals Oy aloitti alkuvuodesta 2020 Kaukualla ja Haukiaholla geofysiikan maastomittaukset ja maaliskuussa kohteissa alkoi kairausnäytteenotto, jonka toteuttaa rovaniemeläinen Northdrill Oy. Yhtiö etsii alueelta mm. palladiumia, jota käytetään esimerkiksi autojen katalysaattoreissa. ”Kaukuan ja Haukiahon tutkimuskohteet sijaitsevat metsäautoteiden varrella, joten runsaslumisena talvena paikallisten auramiesten palveluille on ollut käyttöä. Toimisto- ja varastotilojen lisäksi tutkimusryhmä on hyödyntänyt paikallisia majoitus- ja ravitsemuspalveluita”, kuvailee Iljina yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tutkimuskohteissa.

Kuvassa Nortec Minerals Oy:n tutkimuskohde Posiolla, jossa kairaukset suorittaa Northdrill Oy. Kairauksessa malmiesiintymä pyritään lävistämään mahdollisimman kohtisuorasti. Kairareiät ovat viistoreikiä, sillä laattamaiset esiintymät ovat usein vinosti maanpintaan nähden. Kairausnäytteenoton tuottamaa tietoa yhdistämällä voidaan luoda malleja satojenkin metrien syvyydessä sijaitsevista geologisista rakenteista ja malmiesiintymistä.

Vanhasta ovitehtaasta kairasydämien kotipaikaksi

Iltapäivällä ryhmä pääsi tutustumaan Latitude 66 Cobalt Oy:n toimintaan Posion Soukkavaarassa Jussi Lähteen ja Hannamari Pietilän johdolla. Yhtiö on vuokrannut Posiolta osan vanhasta Mattioven tehtaasta toimisto- ja varastotiloiksi. Lisäksi yhtiö on kunnostanut Kuusamossa sijaitsevat Kurtin sahan tilat geologiseksi tutkimusasemaksi. Latitude 66 Cobalt Oy etsii Kuusamon liuskealueelta kobolttia, joka on akkuteknologian kannalta kriittinen materiaali. Latitude 66 Cobalt Oy:n Jussi Lähde kertoo, että erityisen kiinnostavan Kuusamon liuskealueesta tekee se, että samantyyppisiä kobolttimineralisaatiota on löydetty ainoastaan Idahosta Yhdysvalloista. Sähköautojen akkujen lisäksi kobolttia tarvitaan kaikkialla, missä teräksen on oltava erityisen kovaa, aina työkaluista lentokoneisiin ja tuulivoimaloihin.

”Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) helmikuun lopussa valmistuneen arvion mukaan Kuusamo-tyypin löytymättömien esiintymien sisältämät varannot ovat 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin 100 000 tonnia kobolttia ja 85 tonnia kultaa. Tämän tutkimuksen tulos on merkittävä osoitus yhtiömme tekemän geologisen tutkimustyön laadusta”, kertoo Jussi Lähde.

Kuvassa Latitude 66 Cobalt Oy:n geologi Aaron Davies esittelee kairasydämiä. Geologi arvioi ensin kairasydämet silmämääräisesti. Kiven arvioiminen on helpompaa, kun sen pinta kostutetaan vedellä. Kairasydämeen piirretty punainen viiva osoittaa viiston reiän alapintaa.

ILPO -hanke on Geologian tutkimuskeskuksen, Lapin yliopiston ja Itä-Lapin kuntayhtymän yhteishanke. Hanketta hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä. Hankealueeseen kuuluvat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Hankkeen kokonaisbudjetti on 285 855 €. Hanketta rahoittavat Lapin liiton EAKR / Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto 228 683 € (80%) ja Itä-Lapin kunnat, GTK sekä Lapin yliopisto 57 172 € (20%).

PS. Seuraa ILPO -hanketta Facebookissa @ilpohanke. Julkaisemme viikoittaista Yes Ma'am - Malminetsintäasioiden maanantai -sarjaa, jossa avaamme joka maanantai uuden malminetsinnän käsitteen.

Lue lisää hankkeesta täältä.